Mitä yhteistä on metsänhoitoyhdistyksillä, Trumpilla ja Harrisilla?

Donald Trumpin puheet metsien haravoinnista olivat otsikoissa hänen presidenttikaudellaan. Mutta mitä yhteistä on USA:n presidentinvaaleilla ja metsänhoitoyhdistyksillä?

Yhdysvalloissa on äänestetty presidentistä aina neljän vuoden välein marraskuussa jo vuodesta 1792 lähtien. Hieman lyhempi marraskuinen vaaliperinne on metsänhoitoyhdistyksissä, jossa on valittu vuodesta 2000 asti neljäksi vuodeksi valtuutetut metsänomistajat päättämään oman metsänhoitoyhdistyksen asioista. Yhteistä on se, että molemmat vaalit pidetään samassa rytmissä kesäolympialaisvuoden marraskuussa.

Kuka voi asettua ehdolle mhy-valeissa?

Amerikassa tiedetään jo, että vaihtoehdot ovat Donald Trump ja Kamala Harris, mutta metsänhoitoyhdistyksissä ehdokasasettelu jatkuu aina lokakuun toiseen päivään asti. Suomalaisille on tyypillisempää kuin amerikkalaisille pohdiskella omaa pätevyyttään tehtävään. Amerikassa riittää, että on syntyperäinen amerikkalainen. Metsänhoitoyhdistyksissäkin riittää, että omistaa metsää ja on metsänhoitoyhdistyksen jäsentilan osakas. Muuta pätevyysvaatimusta ei ole.

Amerikassa presidenttiehdokkaaksi pääseminen vaatii valtavasti rahaa ja esivaalimenestystä. Metsänhoitoyhdistyksessä tämä on helpompaa. Suosittelijoita tai delegaatteja ei tarvita. Riittää, että on mhy:n jäsenenä olevan metsätilan täysi-ikäinen osakas. Ehdokkaaksi asettuminen tapahtuu helposti täyttämällä www.mhy.fi/vaalit sivuilta löytyvän lomakkeen. Toki metsänhoitoyhdistyksen toimistolla voi hoitaa myös asian, mikäli netti tuntuu vieraalta.

Mitä moninaisempi valtuusto, sitä parempi

Huonoja metsänomistajia ei ole. On vain metsänomistajia, joilla jokaisella on omaan metsäänsä päätäntäoikeus ja mielipiteitä, miten metsänhoitoyhdistys toimintaa kehittämällä omaan metsänomistamiseen saadaan lisäarvoa. Metsänhoitoyhdistysten valtuustot edustavat sitä paremmin metsänomistajakuntaa, mitä moninaisempia näkökulmia se pystyy jäsenistöstä tuomaan esille. Myös vaalista tulee sitä mielenkiintoisempi, mitä monipuolisemmin ehdokkaita saadaan. Erityisesti kannustan naismetsänomistajia aktivoitumaan. Naisia on metsänomistajista 40 prosenttia, mutta nykyisistä valtuutetuista vain kuudennes. Toinen ryhmä, jotka ovat selkeästi aliedustettuja metsänhoitoyhdistyksen päätöksenteossa ovat tilan sijaintapaikkakunnan ulkopuolella asuvat etämetsänomistajat. Nuoria metsänomistajia innostetaan vaaleihin silläkin, kun MTK:n metsäjohtokuntaankin avautui nuorille oma kiintiöpaikka.

Metsänhoitoyhdistyksen valtuusto on näköalapaikka suomalaiseen metsään ja päätöksentekoon

Metsänhoitoyhdistyksen valtuustotyö ei minimissään vie kovin paljon aikaa, mutta se on kattava näköalapaikka suomalaiseen metsään. Sääntömääräisiä kokouksia on kaksi vuodessa. Niissä päätetään mm mhy:n strategiasta, toimintasuunnitelmasta, talousasioista, jäsenmaksusta ja tehdään henkilövalintoja hallitukseen tai vaikkapa MTK:n metsävaltuuskuntaan. Mutta kun metsänhoitoyhdistystoiminta rupeaa valtuutettuna kiinnostamaan enemmän, tarjoutuu kyllä mahdollisuuksia päästä mukaan koulutuksiin, valtuustoretkille ja seminaareihin, kuuntelemaan omaa metsänomistajuutta tukevia puheenvuoroja ja oppimaan toisilta metsänomistajilta. Toisten metsänomistajien sosiaalinen verkosto onkin monelle tärkein ponnin olla mukana. Sitä voin minäkin kokemuksesta suositella.

Toki varoituksen sanaakin on jaettava. Pikkusormen antaminen voi viedä paljon enemmänkin. Kun metsänhoitoyhdistys-kärpänen puraisee vähän enemmän, voi päästä mukaan metsänhoitoyhdistyksen hallitustyöhön ja vaikkapa yhdistyksen edustajaksi MTK:n metsävaltuuskuntaan. Niin se menee, että mhy-vaalit ovat metsänomistajien demokraattinen kanava toteuttaa metsänomistajien etujen valvomista kannolta Brysseliin. Siinä piisaakin työmaata olipa USA:n presidenttinä jatkossa Trump taikka Harris.

Lue lisää ja asetu ehdolle tästä >>