Orpon hallituksen ohjelma metsänomistajan silmin
Valtakunnallinen
Petteri Orpon (kok.) hallitus syntyi seitsenviikkoisen neuvottelun tuloksena vaalivoittajien kesken. Hallitusohjelma ja ministerivalinnat ovat saaneet oppositiolta ja medialta kovaa arvostelua. Vähemmän julkisuudessa olleet metsiin ja metsänomistamiseen liittyvät hallitusohjelman tekstikirjaukset ovat kuitenkin erinomaisia. MTK:n vaaliohjelman ja hallitusneuvottelutavoitteiden keskeiset kohdat löytyvät hallitusohjelmasta. Hallitusohjelman sivulla 126 oleva kirjaus on musiikkia metsänomistajan korville: ”Maan- ja metsänomistaja on itse paras päättämään omaisuutensa hoidosta ja käytöstä. Suomalainen maa- ja metsätalous pohjautuu perhe- ja yksityisomistukseen sekä pitkäjänteiseen, ylisukupolviseen osaamiseen ja omaisuudesta huolehtimiseen.”
Hallitusohjelmassa otetaan ilahduttavan selkeästi kantaa metsien hiilinielukysymykseen
Metsäkirjaukset on ohjelmaan rakennettu joulukuussa ministeri Kurvisen (kesk) johdolla valmistellun Kansallisen metsästrategian pohjalta. Orpon hallitus lupaa toteuttaa sen kokonaisuudessaan. Hallitusohjelmassa on myös kirjaus etujärjestön vahvasti lobbaaman metsäbiotalouden tiedepaneelin toiminnan vakiinnuttamisesta. Kerrotaan, että metsäpaneelin pj Antti Asikainen oli yksi eniten hallitusneuvotteluissa kuulluista asiantuntijoista. Lieneekö siinä syy, että hallitusohjelmassa otetaan ilahduttavan selkeästi kantaa metsien hiilinielukysymykseen. Metsien käyttöä ei rajoiteta. Hallitus lupaa jatkaa maankäyttösektorin hiilinieluja vahvistavia toimia, mutta tunnustaa tosiasian, että toimista huolimatta Suomi ei kuitenkaan tule saavuttamaan kaudelle 2021–2025 asetettuja hiilinielutavoitteita, koska myös laskentamenetelmät ovat muuttuneet ja Venäjän puuntuonti on loppunut.
Luonnonsuojelu on kohdennettava suojeluarvoltaan arvokkaimpiin kohteisiin
Metsien suojelun luvataan jatkossakin perustuvan maanomistajan vapaaehtoisuuteen. Metso- ja Helmi-ohjelmia luvataan jatkaa. Suojeluhehtaarien maksimoimisen sijasta on kirjattu, että luonnonsuojelu on kohdennettava suojeluarvoltaan arvokkaimpiin kohteisiin. Kaikessa metsiin liittyvässä päätöksenteossa luvataan huomioida alueelliset, taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset ulottuvuudet.
Metsänomistajia paljon puhuttaneista kelvottoman heikoista lunastuskorvauksista erityisesti sähkönsiirtolinjojen osalta on kirjaus johtoalueiden lunastuskorvausten nostamisesta ja lunastuslain uudistamisesta.
Metsävähennyksen nostaminen
Metsänomistajajärjestön verotoiveista hallitusohjelmaan nousi metsävähennyksen nostaminen 60 prosentista 75 prosenttiin. Se helpottaa sukupolvenvaihdoksia ja vahvistaa perhemetsänomistajien ja yhteismetsien mahdollisuutta metsätilamarkkinoilla kilpailtaessa rahastoyhtiöitä ja instituutioita vastaan. Se, että keskeisenä hallitusneuvottelijana verotuspöydässä istui MTK:n metsäjohtokunnan jäsen (Mats Nylund), oli varmasti ratkaisevaa. Hallitusohjelman tekstien ja liitteenä olevien rahoitustaulukkojen kesken on ristiriitaa, josta oppositio muistutti aiheellisesti hallitusta. Metsävähennyksen noston osalta 20 miljoonan euron verovaikutus on kuitenkin huomioitu jo vuodelle 2024.
Leikkauksiakin metsänomistajille on tiedossa
Metsätalouden kannustinjärjestelmästä leikataan 15 miljoonaa. Se oli odotettuakin, kun viime vuosina rahaa on jäänyt käyttämättä. Hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi metsänhoitoon on kuitenkin panostettava, joten tulemme ajamaan lisäbudjetteja, jos määrärahat uhkaavat tulevina vuosina loppumaan. Pellonmetsitystuki poistuu ja metsäkeskukselta leikataan. Aluehallinnon uudistamiseen liittyvät kirjaukset ovat huolestuttavia, jos toteutus johtaa alueellisen päätösvallan kaventumiseen. Maaseudun kehittämisen määrärahojen puolittaminen tulee vaikuttamaan negatiivisesti myös metsätalouteen.
Metsänomistajien kritiikki kohdistuu myös liikennemäärärahojen jakoon. Tunnin juna Turkuun on asiantuntijoiden mielestä kansantaloudellisesti kannattamaton, kun taas valtion alempiasteisen tieverkon 1,5 miljardin euron korjausvelan kiinnikurominen olisi puuhuollonkin kannalta välttämätöntä.
Uuden hallituksen alku on ollut kompuroivaa, kun natsisympatioista syytetty elinkeinoministeri ei saanut luottamusäänestyksessä edes kaikkien ministerikollegoidensa luottamusta. Hyvien metsäkirjausten näkökulmasta olisi kuitenkin toivottavaa, että hallitus pääsisi toteuttamaan ohjelmaansa.
Mikko Tiirola
Metsävaltuuskunnan pj MTK r.y.
X @TiirolaMikko
Liittyvät bloggaukset
Luonnon monimuotoisuuden tiekartta – hyllylle pölyttymään vai aktiiviseen käyttöön?
Anna-Rosa Asikainen
Valtakunnallinen
Monimuotoisuustiekartan myötä luonnon monimuotoisuus on aiempaakin korostuneemmin järjestöille sekä maa- ja metsätaloudelle vastuullisuuden, varautumisen ja vaurauden asia. Kuulostaa ehkä sanahelinältä. Se, päästäänkö asiassa sanoista tekoihin, riippuu meistä jokaisesta järjestössä toimivasta luottamus- ja toimihenkilöstä sekä omien tavoitteidensa mukaisesti metsäomaisuudestaan päättävästä metsänomistajasta.
Vyötä löysemmälle ja henkselit pois
Mikko Tiirola
Valtakunnallinen
Suomalainen hallintokulttuuri on sopeutunut kehnosti lähes 30-vuotisen EU jäsenyyden aikana Brysselin strategioiden ja direktiivien soveltamiseen. Kansalaisena ja elinkeinonharjoittajana tuntuu, että meillä pistetään kovin hanakasti EU päätösten asettaman vyön lisäksi omat kireät henkselit, kun muualla omia henkseleitä ei käytetä, vaan osataan löysyttää EU:n asettamaa vyötä kansallisen edun nimissä.