Kulotus on vanha hyvä keino metsänuudistamisessa

Kulotus edistää metsän monimuotoisuutta

Kulotus luo tilaa uusille eliölajeille. Paloalueelle hakeutuvat lajit, jotka ovat riippuvaisia nimenomaan palossa vaurioituneesta puuaineksesta. Paloalueelle tulee myös lajeja, joille itse palo ei ole välttämättä tärkein tekijä, vaan ne saavat kasvutilaa kilpailutilanteen muuttuessa.

Perinteisen uudistusalan kulotuksen lisäksi tehdään myös ennallistamispolttoja ja säästöpuuryhmien polttoja. Nämä tähtäävät pelkästään luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen tuottamalla palossa vaurioitunutta puuta. Poltoilla pyritään mukailemaan metsän luontaista kiertokulkua.

Paloja kaipaavat lajit ovat harvinaistuneet ja osin jopa uhanalaistuneet. Siksi myös metsäsertifioinnin vaatimuksilla edistetään tulen hallittua käyttöä.

Kulotettavan kohteen edellytykset

Kulotuskohde olisi hyvä tietää jo ennen hakkuuta, jolloin toimenpiteiden suunnittelu on helpompaa. Alueen koolle ei ole rajoitteita, mutta kustannustehokkuus paranee alueen koon kasvaessa. Kohteen pyöreähkö muoto on kulotuksen toteutuksessa eduksi samoin kuin hyvät kulkuyhteydet.

Ravinteisuudeltaan keskinkertaiset maat sopivat parhaiten kulotettaviksi. Rehevillä mailla kulotusta ei tarvita ja karuimmilla mailla kuntta voi palaa liian perusteellisesti. Maaperä saisi mielellään olla vettä läpäisevää moreenimaata.

Kulotuskohteilta ei hakkuutähteitä kerätä vaan ne jätetään hakkuussa alueelle levälleen. Alueen reunakaistoilta eli ns. palokäytäviltä hakkuutähteet yritetään poistaa jo hakkuun yhteydessä mahdollisimman tarkkaan. Lisäksi ennen kulotusta tehdään tarpeelliset palokujat koneellisesti.

Kulotus toteutetaan kuivana aikana, jolloin on aina olemassa metsäpalon vaara. Sen vuoksi kulotuskohteen lähellä on oltava luontaisia tai kaivettuja vesipaikkoja. Alue pyritään rajaamaan vesistöihin ja muihin selkeisiin rajoihin kuten teihin. Vesistön varteen jätetään ravinteita sitova suojakaista.

Kulotuksen toteutus

Kulotusalueen reunaan tehdään palokuja kaivinkoneella. Palokuja pysäyttää maatulen. Palokäytävä on hakkuutähteistä puhdistettu ja raivattu vyöhyke palokujan vieressä.

Vesi on tehokas tulen sammuttaja, joten sammutuskalustoa ja vettä on oltava riittävästi. Alueen ympäri tehdään kastelujärjestelmä ja ulkopuolista maastoa ja puustoa kastellaan tarpeen mukaan.

Hevosenkenkätekniikka on perinteinen suomalainen kulotustekniikka. Siinä tuli sytytetään tuulen alapuolelta ja tulirintama johdetaan vastatuuleen. Kulotus toteutetaan kulotuksen johtajan ohjeitten mukaisesti. Oikein suunniteltu kulotus toteutuu hallitusti, kun olosuhteet pysyvät vakaina.

Metka-tuki

Metsätalouden uusi Metka-kannustejärjestelmä tuli voimaan 1.1.2024 ja kulotus on uusi tuettava työlaji. Poltettavan kulotuskohteen pinta-alan tulee olla yli kaksi hehtaaria ja ravinteisuusluokaltaan kuivahkoa kangasta tai sitä rehevämpää maa-alaa. Kulotusalueelle tulee jättää vähintään 20 kuutiometriä säästöpuita, jotka sijoitetaan yhteen tai useampaan säästöpuuryhmään. Yli neljän hehtaarin kulotusaloilla säästöpuita tulee jättää vähintään viisi kuutiometriä hehtaaria kohden. Säästöpuihin voidaan lukea kaikki rinnankorkeusläpimitaltaan yli 15 senttimetriset puut.

Kulotustuki on 1 500 euroa hehtaaria kohden, kun kulotusala on vähintään neljä hehtaaria, ja 2 000 euroa hehtaaria kohden, kun kulotusala on alle neljä hehtaaria. Kulotusalalle jäävästä poltettavasta puustosta aiheutuva tulonmenetys korvataan enintään 50 kuutiometriin saakka.

Katso Maaseudun Tulevaisuuden video kulotuksesta Petäjäveden Kuivasmäellä, Mikko Tiirolan tilalla.

Jos olet kiinnostunut kulotuksesta, ota yhteyttä metsänhoitoyhdistykseesi.