Huomisen metsänomistaja- hanke
Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kala ry;n hallinnoiman kaksivuotisen Huomisen Metsänomistaja- hankkeen tavoitteena on sovittaa metsänomistajien ja metsäalan eri toimijoiden erilaiset tavoitteet lähemmäksi toisiaan. Rakenteeltaan ja tavoitteiltaan monipuolinen ympäristöä kunnioittava metsänomistajakunta ei kaipaa sapluunaratkaisuja metsiensä hoitoon.
Ajankohtaiset kysymykset ilmastonmuutoksesta ja metsien hiilensidontaan vaikuttavat tekijät liittyen metsänkäyttöön, aiheuttavat osalle metsänomistajukunnasta epätietoisuutta oman metsän hoitoon ja käyttöön liittyvissä asioissa.
Hankkeen avulla tarjotaan metsänomistajille uskottavia vaihtoehtoja monitavoitteiseen metsien hoitoon monipuolistaen metsäalan ammattilaisten keinovalikoimaa ja osaamista. Hankkeella haetaan ja välitetään tietoa, kokemuksia ja koulutusta muun muassa erilaisista metsänkasvatusvaihtoehdoista ja sovitetaan yhteen metsän eri käyttömuotoja. Tavoitteena on myös lisätä objektiivista metsätiedon määrää hyödyntäen viimeisimpiä tutkimustuloksia sekä vuosikymmenten aikana saatuja kokemuksia erilaisista metsänkäsittelytavoista ja varmistaa, että alueen metsiä hoidetaan ja käytetään ympäristötietoisesti ja vastuullisesti. Samalla parannetaan metsien hiilensidontaa, riistanhoitoa, maisemanhoitoa sekä alueen työllisyyttä ja vetovoimaisuutta.
Hanketiedot;
Huomisen metsänomistaja- hankkeelle on myönnetty jatkoaikaa 31.12.2022 saakka.
Hankkeen yhteystiedot:
projektipäällikkö Leena Sikkilä Mhy Pyhä-Kala
puhelin 050 4642 900
sähköposti leena.sikkila@mhy.fi
Huomisen metsänomistaja- hanke esite
Voit seurata hankkeen uutisointia myös: www.facebook.com/huomisenmetsanomistaja
Hankkeessa tuotettua mm; Ilmastoviisaan metsänhoidon viisi vinkkiä, Metsän vahva syli
AIEMMIN TAPAHTUNUTTA;
Joutoalueiden metsitysretkeilyt
Joutoalueiden metsitys ja tukiasiat käytiin läpi maastoretkeilyillä Haapavedellä 28.9. metsäalan toimijoille ja muille metsitysasioiden parissa toimiville ammattilaisille sekä 29.9. metsityksestä kiinnostuneille maanomistajille. Päivissä teemoina olivat metsityskelpoisten joutoalueiden tunnistaminen, metsityksen vaatimat toimenpiteet (metsitysketjut), metsitystuen ehdot ja vaatimukset, ilmasto- ja ympäristöasiat ja tutustuminen maastokohteilla aiemmin toteutettuihin metsityksiin. Retkeilyn järjestivät Metsäkeskuksen Metsitystaito - hanke yhteistyössä LUKE:n (Luonnonvarakeskus) ja Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan hallinnoiman Huomisen Metsänomistaja - hankkeen kanssa.
Tutustumismatka FinnMetko messuille 1.9.-22
Syyskuun alussa FinnMetko-metsäkonealan messuilla oli kaksi linja-autollista metsänomistajia, metsäammattilaisia ja urakoitsijoita. Mukana olleet olivat tyytyväisiä erityisesti metsäkoneiden työnäytöksiin ja puuenergialaitteiden haketus- ja työnäytöksiin.
Metsäpäivä Ylivieskan Huhmarkalliolla 10.6.-22
Metsäpäivä keräsi runsaasti kävijöitä ja tutustujia kauniin kesäsään vallitessa. Erityisesti boorilannoitusnäytökset, metsän ravinnetalousasiat, Argrow pottiputket annostelijalla, lannoituskopteri ja työnäytökset kiinnostivat yleisöä.
Luonnonhoidon koulutusta metsureille ja urakoitsijoille
Huomisen metsänomistaja- hanke oli mukana järjestämässä luonnonhoidon koulutusta metsureille ja urakoitsijoille. Koulutukseen kuului kuuluu luonnonhoitokortin osaamiskokeeseen osallistuminen. Kannuksen Kpedu toimi kouluttajana ja koulutukseen sisältyi 4.5. teoriakoulutustilaisuus Teamsilla sekä 1.6. ja 8.6. maastokoulutuspäivät Oulaisissa. Näihin osallistumisen jälkeen oli mahdollisuus osallistua Metsäkeskuksen järjestämään Luonnonhoitokortin(Tikka- tutkinto) osaamiskokeeseen.
Koulutuksen aikana käytiin hyvää keskustelua luonnonhoidon toimista tekijöiden kesken. Tavanomisesta poikkeavien elinympäristöjen tunnistaminen sekä erityisesti toimenpiteet mitä saa ja mitä ei saa tehdä tunnistetulla kohteella. Käytiin läpi myös toimintatapa, mikäli työkohteella tulee vastaan jotain kohteen tavanomaisuudesta poikkeavaa.
Taimikonhoitotilaisuuksissa jaettiin tietoa
Haapajärvellä 19.5. ja Pyhäjoella 16.6. järjestettiin taimikoiden hoitamiseen keskittyvät tapahtumat. Kohteilla nähtiin hoitamattoman ja hoidetun taimikon ero. Metsuri näytti kuinka raivaus suoritetaan oikeaoppisesti. Työn jälkeen laskettiin taimikossa pyörähtämällä 4m ongenvavan kanssa sen piiriin jäävät taimet. Näin varmistettiin jäljelle jäävien puiden oikea määrä.Tilaisuudessa käytiin läpi taimikonhoidon perusteita, tukiasioita sekä millainen merkitys taimikonhoidolla on ilmaston muuttuessa ja miten voi huomioida luontoa taimikonhoidon yhteydessä. Osallistujat saivat lisäksi opastusta raivaussahan terän huollossa.
Ympäristötuet, luonnonhoitohankkeet ja metsien suojelu
webinaari 5.4.2022 klo 13.00 - 15.00
Metsäammattilaisille tarjotussa tilaisuudessa käytiin läpi yksityisille metsänomistajille suunnatun vapaaehtoisen metsien luontoarvojen suojeluun ja hoitoon suunnatun METSO- ohjelman mahdollisuuksia; luonnonhoito (luonnonhoitohankkeet), määräaikainen suojelu (20v määräaikainen suojelusopimus tai 10v ympäristötukisopimus tai pysyvä suojelu (yksityinen suojelualue tai myynti valtiolle). Asiantuntijoina toimivat asiakkuuspäällikkö Maria Isolahti Metsäkeskus ja ylitarkastaja Anna Taskila ELY.
Ilmastonmuutos ja metsien tulevaisuus- seminaari
tiistaina 9.11.2021 järjestettiin Ylivieskan Akustiikassa mukavasti osallistujia kerännyt tilaisuus. Seminaarissa tutkimusprofessori Juha Aalto Ilmatieteen laitokselta kertoi ilmastonmuutoksen moninaisista vaikutuksista metsiimme. Tampereen yliopiston professori Topi Rönkkö puheenvuorossaan kertoi päästöistä ja erityisesti mustan hiilen vaikutuksista. Lopussa MTK;n ympäristöasiantuntija Markus Nissinen luennoi millä toimilla metsänomistaja voi hillitä ilmastonmuutosta. Tilaisuuden OHJELMA
Tilaisuuden tallenteen voit katsoa >> 9.11.2021 Ylivieska Akustiikka tallenne
Esitykset;
1. Ilmastonmuutoksen moninaiset vaikutukset metsiimme tutkimisprofessori Juha Aalto Ilmatieteen laitos 2. Mustan hiilen päästöistä ja vaikutuksista professori Topi Rönkkö Tampereen yliopisto 3. Metsänomistaja ilmastonmuutoksen hillitsijänä Ympäristöasiantuntija Markus Nissinen MTK
Männyn kasvun seuranta kasvukaudella 2021
Sievin asemakylällä tehdyn sattumanvaraisesti valitun kuivahkolla kankaalla kasvavan männyn pituuskasvua seurattiin tämän kesän ajan . Taimikko on kylvetty 14 vuotta sitten ja varhaisperkattu vuonna 2014. Silmun kärjestä silmun kärkeen taimi kasvoi mittausaikana 64 cm. Kasvu alkoi toukokuun alun lämpimällä jaksolla jatkuen hitaana toukokuun loppupuolen kylmemmällä jaksolla. Kasvu kiihtyi kesäkuun alussa ollen parhaimmillaan 3cm/pv. Pituuskasvu päättyi 4.7.2021. Taimikossa on 3000 runkoa hehtaarilla. Jos kyseisen taimen kasvu olisi keskikasvu, niin hehtaarin kaikkien puiden pituuskasvu yhteensä on 1920 m. Männyn kasvu määräytyy pääosin edellisen vuoden mukaan kun taas kuusella kasvuun vaikuttavat kuluvan kasvukauden olosuhteet. Kaikki on kiinni siitä onko lämpöä ja sateita elokuussa silmujen ja neulasaiheiden kehittymisen aikana riittävästi. Tämän kesän säät näkyvät pituuskasvussa ensi vuonna, joten nyt vaikuttaa hyvältä kun on sateita saatu ja lämpöä riittää. Metsänomistajana voit vaikuttaa puiden kasvuun kasvatustiheyttä säätelemällä. Jos taimikko jää liian tiheäksi, puut jäävät ohuiksi ja liian harvassa kasvaessaan mänty kehittyy paksuoksaiseksi mikä heikentää puun laatua. Yleistietoa männyntaimen kasvusta >>lue tästä
17.5.2021 KLIKKAA KUVAA NIIN NÄET PÄIVIEN KUVAT JA KASVUN
Luontolenkit talousmetsään
11.5. Sievi, 17.5. Kärsämäki, 18.5. Reisjärvi, 24.5. Nivala, 26.5. Kalajoki, 1.6. Liminka ja 3.6. Vihanti
Metsäkävelyillä oli mukana metsänomistajia, luonnonhoidon ammattilainen Metsäkeskukselta, paikallisen metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijoita sekä muita puunhankinnan edustajia. Reittien varrella saatiin selvityksiä kohteiden metsänkäsittelyjen historiasta. Kohteilla tutustuttiin myös käytännönläheisesti, miten metsänomistaja voi omassa metsässään toteuttaa monimuotoisuuden lisäämiseksi talousmetsän luonnonhoidon toimia kustannustehokkaasti puuntuotannon rinnalla ja ovatko erilaiset keinot hallussa tai edes tiedossa. Samalla pohdittiin miten toimenpiteet vaikuttavat hiilensidontaan sekä yleisesti mitä vaihtoehtoja on mahdollista käyttää puuston hiilensidontaa vahvistamaan. Maastolenkin aikana pohdittiin samalla metsänomistajan toivoman toimenpiteen toteutumista työn suunnittelusta lopputulokseen.
Taimikonhoidon merkitys hiilensidonnassa
torstaina 6.5.2021 klo 9.00-11.00 webinaari
Taimikonharvennus on investointi tilevaisuuteen. Tavoitteena on taimikon tiheyden ja puulajisuhteiden säätelyllä turvata jäävän puuston kasvatusedellytykset. Oikea aikainen taimikonhoito on yksi keino metsätalouden sopeutumiseksi ilmastonmuutokseen. Taimikosta tulee kestävämpi tuhonaiheuttajia vastaan. Anu Hilli (Metsäkeskus) kertoi taimikon varhaishoidosta, Riikka Heikkilä varsinaisesta taimikonhoidosta ja Leena Sikkilä hiilensidonnasta sekä taimikonhoidon kustannuksista ja kannattavuudesta. Tilaisuuden järjestivät Ilmastotietoa metsänomistajille (ILMO)- hanke yhdessä Mhy Pyhä-Kalan hallinnoiman Huomisen metsänomistaja- hankkeen kanssa.
Esitykset; 1. Taimikon varhaishoito metsänhoidon asiantuntija Anu Hilli Suomen Metsäkeskus 2. Taimikonhoito projektipäällikkö Riikka-Liisa Heikkilä Suomen metsäkeskus 3. Hiilensidonta, kannattavuus ja kustannukset projektipäällikkö Leena Sikkilä Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kala
Metsänlannoitus ja tutkimustuloksia metsien lannoituksista Mhy Pyhä-Kalan alueelta
16.3.2021 klo 18.00 - 19.45 , Etätilaisuus verkossa Microsoft Teamsin kautta
Millainen metsä ja milloin kannattaa lannoittaa ja mikä lannoite lisää parhaiten kohteen puuston terveyttä ja kasvua? Entä lannoituksen ilmastovaikutukset? Mhy Pyhä-Kalan metsäasiantuntija Pasi Peltokorpi kertoi tutkimustuloksia hänen v.2019 valmistuneesta Mhy Pyhä-Kalan alueella toteutetuista kivennäismaiden lannoituksia koskevasta tutkimustyöstään. Mukana myös Markku Mämmelä Mhy Pyhä-Kala; Mhy;n rooli lannoituksessa, Yaran Ilkka Mustonen; kivennäismaiden lannoitus ja Ecolanin Henry Mantsinen; tuhkalannoitus.
Esitykset;
Lisäkasvua metsälannoituksella- Yara Tuhkalannoitus- Ecolan Mhy;n rooli lannoituksessa Tutkimustuloksia Mhy Pyhä-Kalan alueelta
Peltoheittojen metsitys- webinaari metsäalan toimijoille
13.1.2021 klo 13.00-15.00, webinaari
Webinaarissa käytiin läpi miten entiset maatalousmaat ja turvetuotannosta vapautuneet suonpohjat voi metsittää onnistuneesti. Webinaari järjestettiin yhdessä Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan hallinnoiman Huomisen metsänomistaja -hankkeen ja Metsäkeskuksen Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi -hankkeen kanssa. Webinaarin ohjelma
Materiaali: Turvesuonpohjien metsitys, Lasse Aro, Luonnonvarakeskus , Peltoheittojen metsitys, Antti Wall, Luonnonvarakeskus
Vaihtoehtoiset hakkuut- korjuukoulutukset
27.11. 2019 ja 24.9.2020Siikajoki
Koulutukset oli tarkoitettu korjuu- urakoitsijoille sekä metsäammattilaisille. Kouluttaja tutkija Pentti Niemistö Luonnonvarakeskukselta luennoi vaihtoehtoisista korjuutavoista ja niiden kriteereistä. Metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija kertoi alueen metsien potentiaalista ja toteutuksista vaihtoehtoisten korjuumenetelmien käytössä. Iltapäivä vietettiin maastokohteilla missä käytiin läpi eri menetelmien käyttötarpeen tunnistamista vaihtelevasti saman leimikon sisällä.
Materiaali: Metsän jatkuva kasvatus , Pentti Niemistö, Luonnonvarakeskus , Vaihtoehtoiset korjuumenetelmät /Jatkuvapeitteisen metsän hakkuut , Pentti Niemistö, Luonnonvarakeskus
Luonnonhoidollinen kulotus 12.6. 2020 Haapajärvi
Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan alueella Haapajärvellä toteutettiin metsäpohjan ja säästöpuuryhmien kulotus luonnonhoitohankkeena. Kulotushankkeisiin on saatavilla tukea ja kun kulotus tehdään säästöpuuryhmiä polttamalla luonnonhoitohankkeena, syntyy mm. monimuotoisuudelle tärkeää hiiltynyttä puuta. Maasto oli rutikuivaa ja kun tuuli yltyi puuskaiseksi, kulotus toteutettiin kahdessa osassa.
Paikalla tehtiin kulotuksen aikana myös mustan hiilen mittausta. BlackCarbom Footprint hankkeen tavoite on kehittää yhteinen käytäntö ja metriikka mustan hiilen mittaamiselle koska sellaista ei vielä ole. Tutkimusvälineistö mittasi mm. hiukkasten kokojakaumaa, lukumääräpitoisuutta ja kemiallista koostumusta. Pitoisuuksien lisäksi määritetään päästökertoimia. Mittausten tuloksia tullaan kertomaan kesällä 2021 järjestettävässä maastotilaisuudessa kulotuskohteella.
Monimuotoisuuden huomioiminen metsässä
29.5. 2020 Haapajärvi ja 9.6. 2020 Oulainen
Tilaisuuksissa tutustuttiin erilaisiin talousmetsissä tehtäviin luonnonhoitotoimiin sekä muihin monimuotoisuutta lisääviin mahdollisuuksiin kuten esim. Metso ympäristötukikohde. Metsänomistajien tietoisuutta erilaisista mahdollisuuksista on lisättävä ja tiedon välittäminen metsänhoitotöitä suunnitellessa ja totetutettaessa on koko toimintaketjussa saatava toimimaan jouhevammin. Luonnonhoidon tarkistuslistan läpikäyminen kokonaisuudessaan on usein eri syistä hankalaa. Tilaisuuksilla haetaan keinoja joilla metsän luonnonhoitotoimet ja muut mahdollisuudet monimuiotoisuuden lisäämiseen saadaan välitettyä yksinkertaisemmin metsänomistajille ja vietyä toteutukseen. Asiantuntijana tilaisuuksissa toimi Metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntija Ari Karjalainen.
Vesiensuojelun huomioiminen
13.5. kunnostusojituskohde Sievi, Mällineva
Vesiensuojelu huomioidaan huolellisesti metsässä tehtävien toimenpiteiden yhteydessä. Kunnostusojituksia toteutettaessa käytetään lietekuoppia ja tarvittaessa esim. laskeutusaltaita, kaivuukatkoja, pintavalutuskenttiä ja putkipatoja. Sievissä tutustuttiin suojellun Mällinevan vieressä olevaan yksityisen maanomistajan metsässä tehtävään kunnostusojitukseen. Kohteelle tärkeä penkkatie ja ojalinjojen hakkuu oli jo tehty. Ojien perkaus on tarkoitus toteuttaa kesällä ja suojelualueen puolelta jätetään ojia perkaamatta.
Viereiselle Mäkllinevalle on suunnitteilla ennallistamistoimenpide. Paikalla oli Metsähallituksen luontopalveluista suunnittelija Sakari Rehell kertomassa ennallistamisen suunnitelmista ja samalla pohdittiin Metsänhoiotyhdistyksen metsätieasioiden ja kunnostusojituksen esimies Jari Järvenpään ja ojitussuunnittelija Arto Aholan kanssa ennallistamisen vaikutuksia lähimetsiin.
Tapahtumat
Näytä kaikki tapahtumatPyhä-Kala Valtakunnallinen Valtakunnallinen Valtakunnallinen Pyhä-Kala Valtakunnallinen Valtakunnallinen Pyhä-Kala