MTK: Luontoarvot osaksi metsänhoitoyhdistysten puukauppojen kilpailutusta
Valtakunnallinen
Suomussalmen raakkujoella tapahtunut luontotuho on saanut eri metsäalan organisaatiot arvioimaan kriittisesti palveluitaan ja toimintatapojaan. Keskustelussa metsänomistajan rooli puukaupassa ja puun korjuussa on jäänyt taka-alalle. MTK:n metsäjohtokunnan mielestä metsäyhtiöiden sitoumukset esimerkiksi nykyistä leveämpiin suojavyöhykkeisiin ovat oikeansuuntaisia, mutta niiden kustannukset eivät saa jäädä vain metsänomistajien kontolle. ”Luontoarvot on syytä ottaa osaksi puukauppaa. Tämä tapahtuu siten, että metsähoitoyhdistykset tuovat luontoarvojen hinnoittelun osaksi puukauppojen kilpailutusta”, kertoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.
Metsäsektori on viime aikoina saanut kyseenalaista julkisuutta raakuille aiheutuneesta tuhosta. Tapahtuman selvittely kuuluu mukana olleille toimijoille ja viranomaisille. Keskiviikkona kokoontunut MTK:n metsäjohtokunta peräänkuuluttaa koko alan valmiutta kehittää toimintaa entistä vastuullisemmaksi myös kustannusjaossa.
Metsäteollisuus on kertonut sitoutuvansa esille nostettuihin 50 metrin suojakaistoihin raakkukohteiden ympärille. On kuitenkin syytä muistaa, että puhe ei ole metsäteollisuuden metsistä vaan metsät ovat pääosin yksityisten metsänomistajien omistuksessa. Pelkästään yli 5 metriä leveissä joissa on Suomessa rantaviivaa yhteensä 75 000 kilometriä. Suojakaistoissa puhutaan siis todella suurista maa-alueista, joiden osittainenkin rajaaminen metsätalouden ulkopuolelle on metsänomistajilta suuri panostus.
”MTK tukee ympäristöministeri Kai Mykkäsen ajatusta entistä paremmasta luonnon huomioimisesta metsätaloudessa. Esitettävien ratkaisujen on oltava kuitenkin oikeudenmukaisia ja koko toimialan on osallistuttava myös kustannuksiin. Myös METSO-ohjelman käyttöä raakkupurojen turvaamisessa on syytä tarkastella ”, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila toteaa.
Luontoarvomarkkina kertoo vastuullisuudesta
MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten yhdessä valmistelema malli on uusi askel kohti luontoarvomarkkinoita. Puun ostajat voivat täyttää vastuullisuuslupauksensa käytännössä, ja puukaupassa myös luontoarvojen hinta voi ratkaista mille ostajalle metsänomistaja puunsa myy.
”Metsänhoitoyhdistykset kilpailuttavat valtakirjalla merkittävän osan metsänomistajien puukaupoista. On luontevaa, että metsänhoitoyhdistyksen kautta tehtävissä puukaupoissa osa metsänomistajan tulosta tulee jatkossa luontoarvoista. Lähiajat näyttävät ostajien halun sitoutua luontoarvojen turvaamiseen myös rahallisesti. Nyt yritysten vastuullisuuspuheet punnitaan käytännössä”, MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola sanoo.
MTK huomauttaa, ettei raakkujoen tuho johtunut voimassa olevien lakien puutteista vaan lakien rikkomisesta.
”Lakirikkomuksia en lähtisi korjaamaan lisälainsäädännöllä, vaan on syytä pohtia, miten lakirikkomukset saadaan kitkettyä. Jatkotoimet kannattaa valmistella huolella, eikä liiallisen kiihkon vallassa”, puheenjohtaja Marttila muistuttaa.
Ajankohtaista
Metsänhoitoyhdistyksille Yhteiskunnallinen Yritys -merkki
Valtakunnallinen
Suomen 52 metsähoitoyhdistykselle sekä niiden kehitysyhtiö Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MhyP Oy:lle on myönnetty Yhteiskunnallinen Yritys -merkin käyttöoikeus osoituksena liiketoiminnallisten ja yhteiskunnallisten tavoitteiden onnistuneesta yhdistämisestä.
Metsänomistajat kiinnostuneempia puukaupoista enemmän kuin koskaan aiemmin
Valtakunnallinen
Metsänomistajien kiinnostus puukauppaan on kasvussa, selviää syksyn Metsätutka-kyselystä. Vaikka puukauppaa on tehty viime aikoina ahkerasti, on metsänomistajilla vielä myyntiaikeita. Lähes 40 prosenttia metsänomistajista aikoo myydä puuta ensi vuonna. Puun hyvän kysynnän ja hinnan nousun merkitys puukauppaan kannustavana tekijänä on noussut vastauksissa aivan uudella tasolla.