Metsävähennys – avain sukupolvenvaihdoksen verohyötyihin
Valtakunnallinen
Metsävähennys on metsänomistajan käytössä oleva huomattava verosuunnittelun väline ja veroetuus. Metsävähennyksillä metsänomistaja voi vähentää osan metsänsä hankintamenosta metsätalouden pääomatulojen verotuksessa eli myydä puuta verovapaasti.
Metsätilan omistuksen vaihdos kaupalla tai lahjaluonteisella kaupalla
Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä metsävähennyksen merkitys korostuu erityisesti silloin, kun luopujan tarpeisiin sisältyy rahantarvetta. Jos vanhempi sukupolvi haluaa siirtää metsäomaisuutensa nuoremmalle sukupolvelle ja tarvitsee tähän rahaa esimerkiksi eläkkeen turvaamiseksi niin tällöin kauppa tai lahjanluonteinen kauppa voi olla järkevä vaihtoehto. Lahjanluonteiseksi kaupaksi kutsutaan sellaista kauppaa, jossa maksettu vastike on enintään 75 % lahjoitetun omaisuuden käyvästä arvosta. Kun kauppahinta on yli 75 % käyvästä arvosta ei lahjaveroa määrätä. Lahjaverottomasti on siis mahdollista myydä käyvältä arvoltaan 100 000 euron metsätila nuoremmalle sukupolvelle noin 76 000 eurolla.
Metsävähennyspohja on 60 % metsän hankintamenosta
Metsävähennysoikeus on luonnollisilla henkilöillä, kuolinpesillä, näiden muodostamilla yhtymillä sekä yhteismetsillä. Metsävähennyspohja eli se osuus, josta voi tehdä metsävähennyksen on 60 prosenttia metsän hankintamenosta. Kun luopuja myy tilansa 76 000 eurolla, on kaupassa syntyvä metsävähennyspohja noin 47 000 euroa.
Metsävähennystä voi tehdä vuosittain, kun metsätalouden pääomatuloja on vähintään 2500 €
Verovuoden aikana verovelvollinen voi tehdä metsävähennystä enintään 60 prosenttia metsävähennykseen oikeutetusta metsästä saadusta metsätalouden pääomatulosta, kuten puun myyntitulosta. Metsävähennyksen voi saada vain sellaisina vuosina, jolloin metsätalouden pääomatulojen määrä on vähintään 2 500 euroa, koska metsävähennystä ei voi tehdä 1 500 euroa pienempänä. Metsävähennys tehdään vain metsänomistajan vaatimuksesta ja metsävähennystä vaaditaan veroilmoituksella.
Lahjaverovelvollisuus metsätilan omistajan vaihdoksissa
Ostaja maksaa kiinteistön kaupassa ja lahjanluonteisessa kaupassa 3 % varainsiirtoveroa maksamastaan kauppahinnasta. Ostajalle syntyy myös lahjaverovelvollisuus kauppahinnan ja käyvän arvon välisestä erotuksesta. Luopujalle kauppa tai lahjanluonteinen kauppa on luovutusvoittoverosta vapaa silloin, kun tietyt lainmukaiset edellytykset täyttyvät. Verovapaus toteutuu, kun myytävä metsätila on ollut luopujan omistamana yli 10 vuotta, luovutus tehdään lähisukulaiselle ja luopuja on itse harjoittanut tilalla metsätaloutta. Ennen päätöstä uuden omistajan on tärkeää ottaa huomioon, että mikäli metsätila päätetään myydä alle viiden vuoden kuluessa verovapaasta kaupasta, luovutusvoittovero tulee maksettavaksi takautuvasti.
Hallintaoikeuden pidätys vaikuttaa mahdollisuuteen käyttää metsävähennystä
Hallintaoikeuden pidätyksellä on mahdollista alentaa kaupan kohteen käypää arvoa. Kun luovuttaja pidättää hallintaoikeuden itselleen, saa hän hallintaoikeuden haltijana metsätalouden tulot ja hoitaa myös metsät. Huomattavaa on, että tällaisessa tilanteessa metsävähennystä voidaan käyttää vasta, kun hallinta ja omistus ovat samalla taholla.
Käyttämätön metsävähennyspohja siirtyy vastikkeettomissa saannoissa eli silloin, kun metsävähennysjärjestelmään kuuluva metsäkiinteistö siirtyy perintönä tai lahjana saajalleen. Metsävähennysoikeus siirtyy myös, kun metsä liitetään yhteismetsään osuuksia vastaan. Jos metsävähennysjärjestelmään kuulunut metsä myydään myöhemmin, tuloutetaan käytetyt metsävähennykset lisäämällä ne metsästä saatuun luovutusvoittoon. Lisäystä ei kuitenkaan tehdä, jos metsä luovutetaan lahjana tai, jos luovutus on edellä kuvaillulla tavalla luovutusvoittoverosta vapaa.
Metsäjuristi Ulla Pakarinen palvelee metsänomistajia pääkaupunkiseudulla
Ajanvaraukset etätapaamisiin tai Metsänomistajien Palvelutoimistolle Helsinkiin:
Ajanvaraus sähköpostilla: ulla.pakarinen@mhy.fi
tai puhelimitse Metsänomistajien Palvelutoimistosta: puh. 040 720 3160
Metsänomistajien Palvelutoimisto sijaitsee Helsingin keskustassa Maalaistentalossa, os. Simonkatu 6.
Lisätiedot palveluista >>
Ulla Pakarinen
Metsäjuristi, kaupanvahvistaja
Metsätilojen omistuksen vaihdokset pääkaupunkiseudulla
Liittyvät bloggaukset
Metsän periminen ja metsä perunkirjoituksessa
Juha Leppänen
Valtakunnallinen
Metsänomistajaksi päädytään edelleen useimmin perinnön kautta. Luonnollisesti se johtuu siitä, että perintö tulee usein yllättäen tapahtuvan läheisen kuoleman johdosta, eikä toimenpiteitä aktiivisen sukupolvenvaihdoksen eteen ehditä edes suunnittelemaan.