Sopisiko sinun metsääsi jatkuva kasvatus?

Jatkuvan kasvatuksen hakkuiden tavoitteena on saada kohtuullisessa ajassa metsän uudistuminen käyntiin ja uutta, elinvoimaista taimiainesta syntymään varttuneemman puuston alle. Uusien taimien syntyä varmistetaan poistamalla hakkuissa määräajoin pääasiassa metsän suurimpia puita ja myös heikkokuntoisia pienempiä puita sekä tekemällä pienaukkoja. Metsän uudistuminen tapahtuu ilman, että metsää hakataan välillä aukeaksi ja viljellään esimerkiksi istuttamalla. Menetelmiä peitteiseen metsänkasvatukseen on monia ja rajanveto perinteisen jaksollisen kasvatuksen ja jatkuvan kasvatuksen välillä on osittain vaikeaa 

Jatkuvassa kasvatuksessa puustoon jää ryhmittäisyyttä ja pienaukkoja. Nämä edistävät uuden taimiaineksen syntymistä, alikasvoksen kehittymistä ja vahvistavat puuston tuhonkestävyyttä. Jatkuvan kasvatuksen päämenetelmät ovat kuusikoiden eri-ikäiskasvatus poiminta- ja pienaukkohakkuilla ja männiköiden ylispuukasvatus jatkuvan kasvatuksen siemenpuuhakkuulla. Pienaukkohakkuiden avulla voidaan uudistaa jatkuvalla kasvatuksella sekä kuusikoita, että männiköitä. 

Jatkuva kasvatus on hyvä vaihtoehto monien suometsien hakkuisiin. Usein turvemaat taimettuvat hyvin luonnostaan. Avohakkuuta ei toteuteta, jolloin ei ole tarvetta myöskään maanmuokkaukselle. Kunnostusojituksista voidaan myös ainakin osin luopua. Kun metsässä on puustoa jatkuvasti vähintään 120 m3/ha, riittää haihdutus monessa tapauksessa pitämään pohjaveden puiden kasvulle riittävän alhaalla. Lisäksi kannattaa varmistaa, että vesitalouden lisäksi puuston ravinnetila on sopiva puiden kasvulle. Suometsien puusto on monesti luonnostaan vaihtelevan kokoista ja aliskasvosta on jo valmiina helpottaen olennaisesti jatkuvan kasvatuksen toteuttamista. 

Riskejäkin on 

Aina toivottu taimettuminen ei onnistu. Mikäli puusto ei lähde uusiutumaan jatkuvaan kasvatukseen tähtäävien hakkuiden jälkeen kohtuullisessa ajassa, voidaan joutua myös täydennysviljelemään osa alueesta tai heikoimmassa tapauksessa uudistushakkaamaan alue. Monessa tapauksessa taimet syntyvät ryhmittäin ja osa hyvinkin tiiviisiin taimiryhmiin. Näitä taimiryhmiä joudutaan harventamaan raivaussahalla. Myös ei toivottujen puulajien, kuten hieskoivu, perkaukseen saattaa ilmetä tarvetta. 

Kaikkeen metsänkasvatukseen sisältyy riskejä. Riskit metsien elinvoimalle ja terveydelle kasvavat ilmastonmuutoksen myötä. Jatkuvassa kasvatuksessa metsien yksipuolistuminen kuusettumisen myötä on yksi keskeisistä haasteista. Metsien kuusettuminen yhdistettynä ilmaston lämpenemiseen ja kuivuuden lisääntymiseen muodostaa Suomen oloissa suuren riskin, joka johtaa vääjäämättä mm. sienituhojen, kuten juurikäävän, ja hyönteistuhojen lisääntymiseen. Sama ongelma koskee tosin liian karuille kasvupaikoille viljeltyjä kuusia. 

Myös tasaikäiskasvatuksessa pystytään ylläpitämään peitteellisyyttä 

Myös tasaikäisrakenteisessa metsässä voidaan soveltaa metsänkäsittelymenetelmiä, joilla pystytään ylläpitämään metsän peitteisyyttä. Tällöin metsää voidaan käsitellä esimerkiksi soveltamalla suojuspuu ja siemenpuuhakkuita, väljennyshakkuita sekä kaistalehakkuita. Tasaikäisen metsän kiertoaikaa voidaan jatkaa tekemällä yläharvennuksia. Metsä voidaan uudistaa myös vapauttamalla elinvoimaista alikasvospuustoa ylispuuhakkuilla. 

Metsänhoitoyhdistykset neuvovat jatkuvassa kasvatuksessa 

Jatkuva kasvatus monine variaatioineen on yksi työkalu metsänomistajan ja metsäammattilaisen työkalupakissa muiden rinnalla ja sitä käytetään soveltuvissa kohteissa nykyään siinä missä muitakin menetelmiä. Erilaiset metsänkäsittelymenetelmät täydentävät toisiaan ja tarjoavat metsänomistajille monia vaihtoehtoja toteuttaa omia näkemyksiään ja tavoitteitaan metsänkasvatuksessa. Metsänhoitoyhdistysten henkilöstöä on koulutettu jatkuvan kasvatuksen leimikoiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Heillä on myös paljon käytännön kokemusta näiden kohteiden toteuttamisesta.  Kokeneet ammattilaiset auttavat mielellään oikean ja juuri kyseiseen kohteeseen ja metsänomistajan tavoitteisiin sopivan menetelmän valinnassa.